Oravala.fi

Pyydysmerkkiarvonta

Arvonnassa vuodelta 2016 saalistilastojen palauttaneiden
kesken arvotut kolme pyydysmerkkiä/hlö voittivat
- Ari Haimi
- Juhani Kunnasto
- Kari Suur-Nuuja

Kiitokset saalistilaston palauttaneille!

Vuoden 2017 saalistilastot palautettava 1.5.2018 mennessä
hoitokunnan jäsenelle tai pyydysmerkkien myyjälle!

-

Oravalan Osakaskunnan pilkkikilpailut
pidettiin Sompasella lauantaina 17.3.2018. Kilpailusää oli aurinkoinen ja lämpötilakin
nousi -11:stä lähes - 3 asteeseen. Sompasen jäällä oli turvallista liikkua, sillä sen
paksuus oli noin 40 cm.
Pilkkikilpailujen suurin yllättäjä oli nuorten sarjan  voittaja, 8-vuotias Topi Taimela.
Topi oli harjoitellut pilkkimistä vain kerran aiemmin ja osallistui nyt pilkkikilpailuihin
elämänsä ensimmäistä kertaa. Sompasella hän ei ollut aiemmin käynyt kalassa. 
Kesällä hän oli kyllä ollut mato-ongella ja myös virvelöinnyt isänsä Jari Taimelan
opastuksella.
Pilkkikilpailussa Topi käytti pystypilkkiä ja siinä värikoukkua. Kipinän kalastukseen
Topi on saanut isältään.
- On arvokasta, kun vanhemmat vievät lapset kalastamaan ja opettavat heidät
Ahdin valtakunnan saloihin.

Tarja Pankan lahjoittaman yllätyspalkinnon voitti Martti Väisälä. Juhani Kunnasto
toimi valan tehneenä vakaajana kalojen punnituksessa. 
Kilpailun suurimman kalan, 150 grammaisen lahnan sai Juha Lahtinen.
Kilpailujen kokonaissaalis oli 3626 grammaa. Pyydyskaloista valtaosa oli ahvenia,
myös särkiä, kiiskiä ja lahna pelastettiin hukkumiskuolemalta.

Tulokset     Nuoret        1 Topi Taimela           277 g
                                   2 Teemu Tommiska   199 g

                  Naiset        1 Marja Penttinen      373 g
                                   2 Sari Tommiska       164 g
                                   3 Helena Irtola            94 g

                  Vetaraanit  1 Pekka Mauno          458 g
                                   2 Yrjö Taavila            263 g
                                   3 Vilho Ahonen          195 g
                                   4 Martti Väisälä             0 g

                  Yleinen      1 Juuso Mikkola         367 g
                                   2 Juha Lahtinen        335 g
                                   3 Olli Mikkola           283 g 
                                   4 Hannu Pessa         252 g
                                   5 Pekka Pankka        190 g
                                   6 Jari Taimela             95 g
                                   7 Santeri Holopainen   70 g
                                   8 Aarne Penttinen       11 g

 

 

 

Tarvittavat kalastusluvat Oravalan Osakaskunnan vesialueilla 2018

Pilkkiminen ja onkiminen ovat jokamiehen oikeuksia ja vapaita kaikista maksuista.
Jokaisen, muuta kalastusta kuin pilkkimistä tai onkimista harjoittavan
18-64 vuotiaan on maksettava valtion kalastonhoitomaksu v. 2018 on € 45/v.
Voit myös hankkia luvan 7 vuorokaudeksi € 15 tai vuorokaudeksi € 6.
Tämä oikeuttaa kalastamaan yhdellä vapa/kela/viehe-yhdistelmällä kaikkialla Suomessa.
Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteessa
eraluvat.fi tai soittamalla numeroon 020 69 2424.
Kalastonhoitomaksun ja rekisteröinnin voi suorittaa myös R-kioskeissa.
Maksun yhteydessä kirjataan rekisteriin maksajan nimi, syntymäaika (ei henkilötunnusta)
ja yhteystiedot. Kalastonhoitomaksua ei voi suorittaa suoraan pankkitilille,
sillä uusi kalastuslaki edellyttää 18-64-vuotiaiden rekisteröitymistä.
Pyydyskalastukseen (katiska, verkko, rysä, rapumerta) tarvitaan edelleen
Osakaskunnan lupa (lommi).
 
 

KUN KALASTAT ORAVALAN OSAKASKUNNAN VESIALUEILLA

PYYDYKSET ON MERKITTÄVÄ LOMMEILLA SEURAAVASTI:

 

Katiska                      1 lommi
Verkko 30m               1 lommi
Rysä tai paunetti        1 lommi
Isku- tai syöttikoukku 1 lommi
Pitkäsiima                  1 lommi
Nuotta                     10 lommia
Rapumerta                1 lommi
 
Lommien hinnat: jäsen € 3/kpl, muut € 5/kpl
Lommeja myyvät Seppo Häkämies 040 027 2908, Jussi Saarinen 050 913 2920
ja Pekka Mauno 040 584 3504.
Lomminmyyjiltä saat kartan Oravalan Osakaskunnan vesialueista
ja muuta kalastuksesta kertovaa materiaalia.
 

Karttalinkki osakaskunnan vesialueista
 

Muuta: Rajoitukset Sompasella

Verkon solmuväli min. 55 mm sulan veden aikana, muulloin 60 mm.
Kuhan alamitta 45 cm. Määräyksillä pyritään Sompasen kuhantuoton parantamiseen ja kuhan luontaiseen
lisääntymiseen. 
Verkkojatan pituus saa olla enintään 6 verkkoa.
 

Rauhoitusalue

Sompasella Päärmekiven ja Huuhkajavuoren etelän puoleisella alueella
on verkkokalastus kielletty ympäri vuoden. Raja on merkitty punaisilla
 

Saalistilasto

Saalistilasto vuodelta 2017 on palautettava lomminmyyjälle tai hoitokunnan jäsenelle 1.5.2018 mennessä.
Saalistilaston palauttaneiden kesken arvotaan 3 x 3 lommia.

Tästä voit tulostaa saalistilastolomakkeen.
Voit lähettää sen myös sähköpostilla pekka.mauno(at)pp.inet.fi
 

Ravustus Sompasella on kielletty
 

Moottorikäyttöisellä (sähkö- ja polttomoottori) veneellä liikkuminen Sompasella on kielletty
Sompanen on matala ja pieni järvi. Kiellolla pyritään parantamaan viihtyisyyttä
järvellä ja poistamaan potkurivirran aiheuttamaa veden sameutumista.

 

Ravustus Kymijoen ja Pyhäjärven alueilla
Ravustus on sallittu Kymijoen ja Pyhäjärven vesialueilla. Rapukanta em. alueilla
oli v. 2016 hyvä. Rapumerrassa on oltava Osakaskunnan pyydysmerkki, lommi. Katso lomminmyyjät!


Estä rapurutto, tunne vastuusi: Älä siirrä ravustus- tai kalastusvälineitä vesistöstä toiseen ilman
desinfiointia. Käytä syöttinä vain ravustamastasi vesistöstä pyydettyä kalaa.
Rapurutto tappaa jokiravun ja sairastuttaa täpläravun erittämällä hermomyrkkyä.

 

Kalastus muilla Kymenlaakson osakaskuntien vesialueilla
Yhteystiedot osakaskuntien luvanmyyntiin löydät täältä.

___________________________________________________________________________________________
 

Kymenlaakson kalatalouskeskuksen sivuilta löydät
osakaskuntia ja kalastusta koskevaa hyödyllistä tietoa.
 

____________________________________________________________________________________________

 

Kalanpyydysten merkintälaki tuli voimaan 5.4.2012.                                           

Asetuksen mukaan seisova tai kiinteä kalanpyydys on aina merkittävä yhdellä tai useammalla lippusalolla tai
koholla sekä tarvittaessa välikoholla, ja jäältä kalastettaessa säädöksen mukaisella merkkisalolla.
Vesiliikenteen käyttämillä vesialueilla pyydysmerkkinä käytetään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan
lippusalkoon kiinnitettyä vähintään 20 senttimetriä korkeaa ja leveää neliön muotoista lippua.
Pinnan läheisyyten asetettu pyydys tulee varustaa kahdella salkoon kiinnitettävällä lipulla.
Vesialueilla, joilla vesiliikennettä ei yleensä harjoiteta eivätkä pyydykset haittaa vesistön muuta käyttöä,
pyydykset on merkittävä vähintään 15 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvalla koholla taikka
vähintään 40 senttimetriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan lippusalkoon kiinnitetyllä lipulla, jonka
lyhyimmän sivun pituus on vähintään 15 senttimetriä.
 
Rapumerralle riittää 5 senttimetrin korkuinen koho. Koho ei saa olla läpinäkyvästä materiaalista valmistettu.
 
Jäältä kalastettaessa pyydys ja kalastamista varten tehdyt, halkaisijaltaan yli 40 senttimetrin avannot on
merkittävä vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen.
 
Kalanpyydykset on varustettava pyydyksen asettajan nimi- ja yhteystiedoilla sekä kalastusoikeuden osoittavalla merkillä.
 
 
                
Kuvat: Kalatalouden Keskusliitto
 
 
 

Oravalan Osakaskunnan vesi-, kalastus- ja muista edunvalvonta-asioista voi kysellä hoitokunnan jäseniltä

Hoitokunta vuodelle 2017:
Pekka Mauno, puh.joht.               040 584 3504
Olli Mikkola, varapuh.joht.           0400 012 085
Vesa Hinkkuri                             040 538 9455
Christian Hornborg                      040 566 9673
Jussi Saarinen                            050 913 2920
Ruut Anne-Maria Mauno, sihteeri  040 586 0225
 
Osakaskunnan tapahtumista kerrotaan mm. www.oravala.fi sivuilla ja Kouvolan Sanomien seura- ja kokouspalstoilla.
_________________________________________________________________________________________________

Sompasenjärven kunnostussuunnitelma on valmistunut

Sompanen oli yksi kymmenestä järvestä, jotka valittiin
järvikunnostushankkeeseen.

Hankkeen tarkoituksena on auttaa osakaskuntia
hoitamaan järviään.

Kunnostussuunnittelmassa esitetään Sompasen nykyinen tila
ja suunnitelmat kalastonhoidon, vesikasvillisuuden poiston,
ravinteiden vähentämisen sekä muidenkin järven kunnostuksessa
huomioitavien asioiden toteuttamiseen.

Tässä linkki Sompanen-raporttiin.

 

__________________________________________________________________________________

Made on talven herkullinen ja terveellinen sesonkikala

Made eli matikka (Lota lota) on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turskakalalaji.
Todennäköisesti se oli ensimmäisiä vesiemme asuttajia jääkauden jälkeen.

Madetta tavataan lähes kaikissa Suomen järvissä ja myös merialueella.
Made viihtyy parhaiten pohjassa ja viileissä runsashappisissa vesistöissä.

Se on suomalaisista kaloista siitä erikoinen, että se kasvaa talvella.
Made on aktiivinen kylmässä vedessä.
Se etsii ahkerasti silloin ravintoa ja lisääntymispuuhansakin se on ajoittanut
talvikuukausille tammi-helmikuulle.

Made on petokala ja syö pääasiassa kalaa.

_________________________________________________________________________________

 

Herkullinen matikkasoppa

Ainekset 6 annosta
        - 1000 g madetta

        Liemi
        - 10 dl vettä
        - 2 tl suolaa
        - 1 tl kokonaisia mustapippureita
        - 1 tl kokonaisia valkopippureita
        - 1 kpl laakerinlehti

       Sekä
       - 700 g perunaa ja keittojuureksia
       - 2 sipulia
       - 200 g sulatejuustoa (Koskenlaskija)
       - 4 rkl tuoretta hienonnettua tilliä
       - 2 rkl voita
       - loraus ruokakermaa

Toimi seuraavasti
       Nylje ja perkaa made.
       Kiehauta liemen ainekset. Lisää kala kiehuvaan liemeen.
       Kuori muodostuva vaahto pois.
       Keitä 10-15 minuuttia, kunnes kala on kypsä.
       Nosta kala pois liemestä ja anna jäähtyä.
       Ruodi kala tarkkaan ja paloittele suupaloiksi.
       Siivilöi liemi ja kiehauta. Lisää joukkoon perunat, keittojuurekset, sipuli ja juusto.
       Anna kiehua välillä sekoitellen noin 10 minuuttia.
       Lisää keittoon ruokakerma ja paloitellut madefileet.
       Kuumenna kiehumispisteeseen.
       Nosta kattila pois levyltä ja sekoita joukkoon tillisilppu ja voi.
       Peitä kannella ja anna keiton levätä kymmenisen minuuttia ennen tarjoamista.

Maukasta talvipäivää!
       
Pyydä kalakauppiastasi perkaamaan made kattilakuntoon!

Video: Mateen nylkeminen

________________________________________________________________